Monday, November 15, 2010

Toto


Meille on siis tulossa pentu, kultainennoutaja, Toto! Juoksin puolipäivää ympäri kaupungin hoitamassa muuttoon liittyviä asioita ja monien hankintojen joukkoon on nyt lisätty Toton tavarat. Kaapissa odottaa nyt vinkulelu, ruoka- ja juomakupit, kuivamuonaa, puruluita jne.

Toto mielessä tutustuin sunnuntaina Toton kasvattajan tarinaan, hänen perustamansa järjestön nettisivujen kautta. Kyynelet silmissä luin kuinka vaikuttavaa ja merkittävää mutta riipaisevan vaikeata työtä Place of Rescue tekee. Järjestö on siis rakentanut kaksi kylää lähes neljälle sadalle "ihmiselle joilla ei ole toivoa": orvoille, hylätyille vauvoille, hylätyille vauvaa odottaville äideille, kuolemaatekeville AIDS-potilaille ja leskille. Kylässä kohtaamamme ihmiset olivat kaikkea muuta kuin surkeita. Heistä olisi ollut vaikea arvata, kuinka hankalassa elämäntilanteessa he elävät. Mieleen jäivät valoisat hymyt, ystävälliset katseet ja lasten riemuisat naurut.

Kun muistelin kuinka Toton vanhemmat kirmasivat kylän vehreyttä hehkuvalla pellolla, mietin että tämä kultaistennoutajien klaani on itsessään valopilkku. Ylvään, energisen ja sympaattisen koiran läsnäolo on kuin terapiaa sielulle.

Rescuen nettisivuja selaillessa silmiini osui huippu hauska juttu: Toton emosta Suziesta on kirjoitettu lastenkirja! Ensi kerralla kun käymme katsomassa Totoa, luovutusikään kun on vielä muutama viikko, on pyydettävä kirjaa mukaan. Pikkuhauvalla on ikää vasta neljä viikkoa, mutta sen tarina on jo paljon pidempi!

Saturday, November 13, 2010

Sadness and joy / Surua ja suurta iloa

We bought a used SUV yesterday and today drove it down to an HIV/AIDS orphanage to meet our soon-newest family member, a Golden Retriever pup, Toto. How hurtful to see kids struggle though so much. How joyful to see how strong and happy they are. And what a joy to hold a four-week old puppy that will soon move into our home! An unforgettable day.


Ostimme eilen käytetyn SUV-auton ja ajoimme sillä tänään HIV/AIDS lasten orpokotiin tutustumaan uusimpaan perheenjäseneemme, kultainennoutajapentuun nimeltä Toto. Kuinka haavoittavaa nähdä lasten kamppailevan niin vaikeiden asioiden kanssa. Kuinka riemullista nähdä miten vahvoja ja iloisia he silti ovat. Ja miten ihanaa pitää neljäviikkoista pentua sylissä ja tietää että kohta tämä suloinen tapaus muuttaa meille! Unohtumaton päivä.

Thursday, November 11, 2010

Muuton valmistelua / Preparing for the Move

Suunnittelua, ideointia, puhelinsoittoja, konsultointia, unelmointia, kaupoissa juoksemista, pohtimista ja pähkäilyä, koeajoja, paperisotaa, hakemuksia ja lomakkeita, päikkäreitä ja sikeitä yöunia (ei siis menetettyjä), jänskää ja jännittävääkin, seuraavaksi asunnonmetsästysreissu Osa Kaksi.

Planning, phoning, dreaming, consulting, running errands, shopping till dropping, contemplating, reconsidering, test driving, filling applications and forms, enjoying nap times and sweet dreams, feeling excitement, preparing for house hunting Part Two.

Sunday, November 7, 2010

Back! Takaisin!

Back in Cambodia!

Takaisin Kambodzhasta!

Wednesday, October 13, 2010

वुओसिलोमिल्ला / ओं वाकातिओं

Eli vuosilomilla, vahingossa hindiksi muttei kylläkään Intiassa ;)

Accidental Hindi... point is: on vacation (no, not in India!) :D

Wednesday, September 29, 2010

Phjum Ban #2 - Wat Botum

We also visited the central Wat Botum to see the Phjum Ban festivities, this time accompanied by our knowledgable language teacher Kimleang.

Kävimme myös keskustassa sijaitsevassa Wat Botumissa nähdäksemme lisää Phjum Ban -juhlallisuuksia ja tällä erää saimme oppaaksi asiaan perehtyneen kieliopettajamme Kimleangin.

Kuten tavallista Milo keräsi paljon huomiota ja sai osakseen hurjasti kehuja :)
Like usual Milo drew a lot of attention and got loads of praise :)

Welcoming statue. Tervehtivä patsas.

Wat Botum. "Lootuksen kukintojen temppeli," perustettu 1400-luvulla kuningas Ponyea Yatin käskystä. Yksi Phnom Penhin alkuperäisistä temppeleistä.
Wat Botum. "The Temple of Lotus Blossoms," founded in the 15th century by King Ponyea Yat's decree. One of Phnom Penh's original temples.

List of the families chosen to provide for the monk feast each day of the festival. A great honor and privilege. Ps. we can read this - yeah!
Lista perheistä, jotka on valittu valmistamaan munkkien päivittäinen ruokailu juhlan ajan. Se on suuri kunnia heille. Ps. osaamme lukea tämän - jee!

Riisikulhot joihin munkit arkisin keräävät itse ruokansa ovelta ovelle kulkien. Juhlan aikana perheet tuovat ruoan suoraan munkeille temppeliin.
The rice bowls that monks use for their daily rounds asking for offerings of food by walking door to door. During the festival families bring the food directly to the monks in the temple.

Lahjat saapuvat. Offerings arrive.

Lahjavastaanotto. Gift reception.

Lahjalaivat. Gift boats.

Munkkien ruokasali. Monk dining hall.

Laypeople in their best clothes watching the monks dine.
Tavalliset kansalaiset parhaissa vaatteissaan seuraamassa munkkien juhlaruokailua.

Poor kids waiting for their share. The leftover food is distributed among the poorest of the poor.
Köyhät lapset odottavat osuuttansa. Ylijäänyt ruoka jaetaan köyhimmistä köyhimpien kesken.

Vasemmalla päätemppeli wat-alueella, sen vieressä keskellä harmaa pagoda -sukuhauta.
The main temple on the left, next to it in the center a grey family tomb pagoda.

Sacrificial area for incense and spirit paper.
Uhrialue suitsukkeille ja henkipaperille.

Munkit palaavat asuntoloihinsa. Monks return to their dormitories.

P'jum Ban - Esi-isien muistojuhla / Festival of Spirit Offerings

Joka vuoden syys-marraskuussa Kambodzhassa muistetaan kuolleiden sieluja viidentoistapäivän ajan. P'jum ban, eli riisipallojen kokous, on yksi maan tärkeimmistä pyhistä sekä kulttuurillisesti että uskonnollisesti. Wat -temppelialueet ovat juhlan aikana täynnä ihmisiä, kun jokainen perhepiiri tuo munkeille lahjoja kiitoksena heidän rukouksistaan esi-isiensä, edesmenneiden ystävien ja sukulaisten puolesta.

Each year around October-November, Cambodians remember the souls of the deceased in a festival lasting 15 days. P'jum ban, or the meeting of rice balls, is one of the most important local events both culturally as well as spiritually. Wat temple grounds are packed with people when each extended family brings offerings to monks as a way of thanking them for their prayers for their ancestors and deceased loved ones.

Path to a wat. Tie temppeliin.

Vanhaa ja uutta. Old and new.

Visiting the temple together. Yhdessä temppelissä.

Temppelin katto. Temple roof.

Temple kids. Temppelin lapset.

Monk photography. Munkkivalokuvausta.

Lesket. Widows.

Monk seat. Munkin istuin.

Koristeita. Decorations.

Decorative flags. Koristeliput.