Helmikuu / February

Litistynyt muumioitunut rotta. Iso.

Uusi eläväinen kirkko. Helle.

Varhaiset aamut. Klo 6:30 - Khmer-tunneille.

Ruoka-kauppa. Kerjäläislapset edessä.

Notkuvat korit. Mango-kausi.

Keskustan katu. Härkävankkurit.

Härkävankkurit. Epäilys äidinkielen tasosta - onko tuo suomea?

Arki.

Menoa ja meininkiä

Mies sairaslomalla.

Poika nauttii aika uudesta kävelytaidostaan tallustelemalla hurjaa vauhtia aamu puoliseitsemästä ilta puolikahdeksaan. Väliin mahtuu muutamat vaipanvaihdot, (joskus pakko-) syötöt, päikkärit ja monet villit leikit.

Äiti miettii askelmittarin hankkimista, sillä myöskin hänestä tuntuu että päivät ovat pelkkää liikkeelläoloa pikkuvesselin tahdittamana. Päälle yli +33 C helle niin nestetankkaus on myös muorilla oleellinen osa arkea.

Tänään sain (Upu) kehuja opettajaltani khmer-lauseistani. Kuulemma kieliopillisesti mallikasta! Kehut tosin päättyivät pikaisesti, kun opettajani näki kirjoitukseni... samaiset lauseet olivat aivan hupaisasti kirjoitetut. Aakkoset oli pitkälti oikeat (tosin pari "nouta" olisi pitänyt vaihtaa "naaksi" ja "taata" "daaksi), mutta tavutus oli hupaisa. Khmeriä kun kirjoitetaan mahdollisimman tehokkaasti, eli seuraava konsonantti lisätäänkin edellisen alle jemmaan... Vaikea selittää, teidän pitäisi nähdä tämä itse. Khmer - suosittelen!

English translation coming as soon as we hear complaints from Holland ;)

Päivitys / Update

Tammikuu lähestyy jo loppuaan, monenlaista kokemusta ja kerrottavaakin on kertynyt, mutta blogin saldo on yhä vaatimaton... voi voi! No, voivottelu ohitettakoon (tai unohdettakoon) ja tehkäämme sitten viime viikkojen hulinoista eräänlainen tiivistelmä kuvakollaasin muodossa.

Tanella vuosi 2010 toi uusia tuulia mukanaan, hän nimittäin aloitti Phnom Penhin Kuninkaallisessa yliopistossa "khmer ulkomaalaisille"-opinnot. Tunnit ovat päivittäin aamu seitsemästä yhdeksään ylläolevassa rakennuksessa, eli Vieraiden kielten instituutissa. Itse rakennuskin tuntuu hänestä aika vieraalta...

Minä (Upu) olen jatkanut opintojani entiseen malliin, eli yksityisopettajani opettaa minua päivittäin aamu puolikahdeksasta yhdeksään. Päivärytmi on täällä Kambodzhassa aikalailla varhainen, kuten kenties pistitte merkille. Joka tapauksessa tämän viikon tehtävä on oppia khmeriksi värit, kehon osat ja vaatekappaleet...

Hieman jännitin kambodzhalaisten "kehon osien" ja "vaatekappaleiden" googlaamista, ja syystäkin. Mihin tahansa nettihakukoneeseen kun kirjoittaa Kambodzha ruutuun ilmestyy pääkalloja, teloituskenttiä ja vainajien kuvia. Niin rankka on maan historia. Kambodzhalaisten kokemat kauheudet ovat jääneet taakse, mutta niiden varjo on edelleen läsnä.

Siinä ei kuitenkaan ole koko tarina, vaan maa on myös täynnä iloa, uskoa parempaan huomiseen ja lähimmäisen rakkautta.

Eli kyllä sieltä netistä jotain etsimääni löytyi - yllä siis khmer-naisten perinneasu, perinnehame on "sampot."

Tuttu näky kadunkulmassa. Kambodzhassa valmistetaan jo merkittävä osa maailman vaatteista. Mm. tuttua henkkaajamaukkaa löytyy, tosin hieman eri ympäristöstä kuin se mihin olemme tottuneet... Eli basaarin vaatevuoren "rinteeltä," parilla taalalla.

Tässä maan päätori, eli Psar Thmei, ns. Uusi tori. Kävimme siellä Milon kanssa viime viikolla ja kyllä pikkumiehellä riitti ihmeteltävää... Satuimme pysähtymään evästauolle kalatiskin viereen ja siinä fisu jos toinen sätki hyvinkin elävänä.

Torireissun jälkeen jääkaappiimme ilmestyi tällainen nyytti paikallisia herkkuja.

No tällainen ei sinne jääkaappiin kuitenkaan päätynyt! Tämä on jo osa seuraavaa tarinaa, oikeastaan tarinaosiota jonka nimeksi voisin antaa "Eläinbongailu." No jaa, kyllähän ne torifisut siihen samaan sektoriin sopii...

Joka tapauksessa lauantaina kävimme Mekongin rannalla nauttimassa joen "vilvoittavasta" helletuulesta. Vaikkei lämpötilassa eroa olisikaan, kyllä se tuulen tuiverrus aina virkistää. Siinä joen varrella ihmettelimme lintuparvia, jotka syöksyivät aivan veden pintaan kuin jossain lentonäytöksessä. Otaksuimme, että kyse oli lintujen päivällistuokiosta, mutta lisäksi spekuloimme että parvi oli päässyt pakoon rantaviivan "linnun vapauttamismyyjiä." Eli pientä maksua vastaan asiakas saa kunnian vapauttaa lintu (joka tosin oli varmaan hetki aiemmin haavitettu ja varmasti hetki myöhemmin haavitettu uudelleen..!).

Sitten sunnuntaina lähdimme vähän isompaan bongaukseen, eli katsomaan Phnom Penhin ainokaista elefanttia, Samboa! Sambo täytti nimittäin juuri viime viikolla 50 v ja onnittelut olivat paikallaan! Sambo on aika näky kaupungin pääpuistossa ja etenkin kaduilla tallustaessaan, mutta sen elämäntarina on hyvinkin traaginen selviytymistarina. Kollegamme, Vitikaisen Ari, on kirjoittanut Sambosta Lähetyslehteen kiinnostavan jutun hienojen kuvien kera - suosittelen!

Tässä taitaa olla myös linkki toiseen versioon Sambon tarinasta (en ole vielä katsonut joten en lupaa että siinä on mitään tolkkua!):

http://whyareyoufatandblue.blogspot.com/2009/11/sambo-elephant-who-survived-khmer-rouge.html

On täällä ollut muutakin bongattavaa ja ihan kotioloissa! Kuten olenkin ehtinyt monille mainita perheemme on sairastellut viimeisen 1.5 kuukauden ajan vähän sitä sun tätä pikkuvaivaa. No tänään täydensimme perheemme syötyä antibioottisaalista, sillä Tanella todettiin giardia ja komennettiin yhteensä kahdelle eri kuurille. Kunnon pöpöpommi ja pieneliöplösäys tiedossa. Yllä siis giardia-eliön "Fanikuva," ja mielestäni yhtä häijyltä näyttää kuin minkälaisen olon mokoma aiheuttaa. Mörkö kerrassaan.

Pienistä kujemaakareista huolimatta Kambodzhan ikikesä jatkuu ja toipilaan vointikin on jo lääkekuurin ja tallennettujen suomalaisten tv-ohjelmien avulla paranemaan päin. Yllä kuva PP:n päätemppelin pienestä buddha-patsaasta ja yhdestä karvaepelistä, todellisesta kujemaakarista, mutta temppelialueen apinoiden tarina on jo toinen tarina. Nyt hyvää yötä!

Välähdyksiä naapurumaista / Snapshots of Int'l Neighbors

Joulu Malesiassa ja talvirieha tekolumisateessa

Christmas in Malaysia and winter fun with fake snow

Ikean piparitalo kohtasi tropiikin todellisuuden ja romahti kosteuden uuvuttamana

Our Ikea gingerbread house came face to face with the tropics and fell apart worn down by the humidity

Jättiperho, aikuisen kämmenten kokoinen

A huge butterfly/moth/??, size of an adult's palm or two

Minareetti ja islam-aiheiset "joulu"-valot muslimienemmistöisessä Malesiassa

A minaret and Islamic "Christmas" lights in Malaysia, a country with a Muslim-majority

Retki vanhalle kotisaarelleni, Penangiin, jossa asustaa kiinalaisenemmistö - kuvassa kiinalaiskorttelin rivitaloja

Past revisited, a trip to my old home island of Penang. In the photo, Chinese townhouses as Penang has a Chinese majority

Myös buddhalaisuus näkyy malesialaisessa katukuvassa. Kirjaimellisesti.

The Buddha of suburbia, literally.

Veikeästi tehty katukyltti, josta käy ilmi Malesian kolmas kieli, intialaistaustainen tamili. Tamilin aakkoset ovat hauskimmat, mitä olen nähnyt!

A pretty street sign in Penang. Do note the interesting script on the bottom left, it's Tamil, Malaysia's third language. Tamil alphabet are the sweetest I've seen... so cute somehow!

Työmatka Bangkokiin, aurinko nousee ja suurkaupunki herää

Work trip to Bangkok, the sun rises and the city awakes

Uusi vuosi, uudet kujeet / Taking in the New Year

BACK!

Olemme taas täällä, kanssanne blogin välityksellä ja sitten konkreettisemmin kentällämme, nykyisessä, jo vähän tutuksi tulleessa, kotikaupungissamme Phnom Penhissä.

Joulukuun hulivilinästä saimme laskeutua joulun rauhaan isäni (siis Upun) luona Malesiassa ja virkistyä Suomen Lähetysseuran työntekijäpäivillä vuoden alussa. Nyt yhteensä kahden viikon poissaolon jälkeen on ollut kerrassaan innostavaa asettua uudelleen kotiimme ja luoda arkea yksi päivä kerrallaan. Päätehtävämme eli kielenopiskelu on tuntunut positiivisen haasteelliselta ja omalla tavallaan entistä tarpeellisemmalta. Kyllä käsiä huitomalla, eli osoittamalla ja viittomalla, eteenpäin pääsee, mutta tarkoitus on päästä pidemmälle ja lähemmäksi Khmer elämää. Odotamme mielenkiinnolla mitä vuosi 2010 tuo tullessaan. Siunattua uutta vuotta sinne missä sitten oletkaan!

In short, we are back! Refreshing to be away for 2 weeks over Christmas break but exciting to be back Home to truly build an "ordinary" life here. Language studies are on again at full speed, with extra speed added actually, which is positively challenging and feels all the more necessary too. Will be interesting to see what 2010 brings - for us here, and for you there. Blessings for all!