Kotiinpaluu / Back at Home

Lyhyenkin matkan jälkeen tuntuu kivalta tulla kotiin ja etenkin näin ulkomalailla asuessa joka matkan jälkeen se koti tuntuukin enemmän kodilta, jotenkin kodikkaammalta. Hetken saattaa pää olla pyörälläkin matkalaukkuja purkaessa ja pyykkivuorta rakentaessa. Tämän sadekautta kuivempien kelien takia aikaistetun kesäloman jälkeen ainakin perheemme nuorimmainen oli hetken kotiinpaluusta hämillään. Hän seisoi keskellä kotikäytävää katsoen ensin vasemmalle, sitten oikealle ja lopulta vähän ihmeissään meitä vanhempia. Kai hän mietti, että onko tämä nyt tosi juttu että olemme kotona vai koska kassit taas pakataan. Semmoista on se reissulaisen elämä. Todellinen matkalaukkulapsi.

Vietimme tosiaan muutamia lomapäiviä naapurimaassa, Thaimaassa. Kambodzhan ja Thaimaan kielten välillä sanotaan olevan 30% yhteistä, mutta en tiedä mistä moinen luku on keksitty, sen verran "erilaiselta" se thai kuulosti. Tuntuipa hauskalta saapua Phnom Penhiin ja kuulla taksikuskien puheensorinaa, josta yllättäen erottui yksi jos toinenkin sana. Taksikuskille saimme lausua osoitteemme khmeriksi ja olomme tuli heti ylpeäksi niistä kolmesta numerosta, jotka tekivät meistä edes vähän paikallisten asukkien oloisia. Niin, Phnom Penhin kaduthan ovat pitkälti numeroita: parilliset luvut menevät länsi-itä suuntaisesti ja parittomat pohjois-etelä suuntaisesti. Vain pääkaduilla on nimet, kuten Mao Tsetung Boulevard, Sihanouk Boulevard, Norodom, Sothearos, Jawaharlal Nehru, Charles de Gaulle, Yougoslavie, Confederation de la Russie, jne. Tavikset, kuten me, asuu numeroilla ;)

In English.

It feels good to be home. No place like home. Home sweet home. ;) It's great to be on vacation and travel but it's always so nice to come back home. And when abroad it feels even nicer since somehow, magically, home has become more Home in the time spent away. This time though we had one little boy who seemed a bit at a loss - our first night back home, he stood in the hallway and looked right, looked left, and looked at us his parents. Probably wondering if we're like really home or are these bags lying on the floor ready and set to go (again). That's what it means to be a third culture kid. Living out of suitcases.

So, we spent our few days of vacation next door in Thailand. They say Thai and Khmer are alike (30%) but let me tell you it was so much fun coming back after not-understanding-anything to picking up words here and there. Giving our street address in Khmer made us feel proud to be at least that much local. Us normal Phnompenhites (??) live on streets with numbers, by the way, instead of names. Only the big streets have names, such as Mao Tsetung Boulevard, Sihanouk Boulevard, Norodom, Sothearos, Jawaharlal Nehru, Charles de Gaulle, Yougoslavie, Confederation de la Russie, etc. But, we're "normal," we live on a numbered street ;)