Vaikeuksia rukoillessa / Trouble Praying

Opiskelen yhtäaikaa neljästä oppikirjasta, itsenäisesti "Khmeriä ulkomaalaisille" -tyyppisestä kirjasta, kambodzhalaisesta aapisesta (Siuphöy rien aan, "kirja oppia lukea"), yliopiston 2/4 tason kirjasta ja teoksesta (vapaasti käännettynä) "Kristityn eloonjäämis-khmer - 20 yksinkertaista oppituntia."

1. teos sisältää loistavia vinkkejä kulttuurin ymmärtämiseen!

2. teos sisältää söpöjä kuvia kuten kunnon aapisen kuuluukin!

3. teos on tylsä mutta tärkeä kieliopin takia.

4. teos on nimeltään hämmentävän harhaanjohtava. Yksinkertaisia oppitunteja, mitä vielä? Kyse on eloonjäämiskamppailusta!!

;)

Vakavasti puhuen, koen edes kristillisen perussanaston omaksumisen haastavaksi ja hämmentäväksi tehtäväksi. Syy siihen on se, että kambodzhalaiset kristityt käyttävät ns. ylä- tai kuninkaallista kieltä. Jumalalle ja Jumalasta puhutaan kuin khmer-kuninkaalle. Lähes kaikki, ja painotan sanaa kaikki, sanat on opittava uudelleen.

minä - "knjom" -- tuul bangkum / goun

hän - "goat" -- Trung

Sanat poikkeavat ruokailusta vakavempiin asti (esim. kuolla - "slap" -- sokut). Yksinkertaisinkin rukous:

Jeesus, kiitos tästä päivästä ja auta mua oppimaan tätä kieltä, aamen.

Saa yhä aikaan tuul bangkumissa päänjomotusta ja murhetta, etten osaa enkä edes kuule omaa "ääntäni."

Vapaasti käännettynä samainen rukous menee "kristilliseloonjäämiskhmeriksi" jotenkin näin:

Jumala Jeesus, ylistää kiitos päivä tämä, pyytää hartaasti tuul bangkum oppiminen kieli khmer, sisässä sisällä Jumala kuninkaallinen-nimi Yesu Kri, aamen.

Rukous vaatii siis vielä paljon rukousta. Saa muistaa!

Ps. Niin, ehdotin kaikille opettajilleni, että voisin oppia rukoilemaan esim. Isä meidän -rukouksen kautta. "Me emme tee niin," oli vastaus.

;)

In English:

It's been a challenge learning how to pray in Khmer as Christian and everyday Khmer differ significantly. Let's just say I've been hearing a bit too much of "we don't say it like that" from my teacher! ;)

Karonää

...Khmer name meaning "merciful," just as the etymology of our son's name, Milo.

...khmer-nimi tarkoittaen "armollinen," aivan kuten Milo-poikamme nimi.

Palautetta / Feedback

Kiitämme kaikkia uskollisia, ja satunnaisiakin, lukijoita! Palautteen saaminen ilahduttaa, joskin yleensä se tuottaa meille seurauksena lisää työtä. Arvostamme palautetta suuresti, siitä huolimatta!

Eräs lukijamme ihmetteli, kuinka tyhjiltä Phnom Penhin bulevardit ja pikku kadutkin vaikuttavat.

Tämä oli erittäin hyvä kommentti, sillä PP:n kadut eivät todellakaan ole tyhjiä! Yleensä kadut kuhisevat mopoja, kärryjä, pyöriä, kävelijöitä, vanhoja mutta uskollisia Toyota Camryjä sekä valtaisia Lexus-katumaastureita. PP:n katujen kaaos on melkein käsite. Liikenne on yleensä hurjaa, ei niinkään volyymin takia, sillä kaupunki ei ole vielä mahdottoman autoistunut, vaan menon ja meiningin takia. Tiet ovat kaksisuuntaisia vain teoriassa, sillä käytännössä kuka vaan voi tulla mistä vaan koska vaan. Kaduilla on yleensä hieman rauhallisempaa ennen kello 7 aamulla, kello 2 ja 4 välillä iltapäivällä sekä sunnuntaisin.

Olen vain sattunut kuvaamaan katuja juuri noina rauhallisina hetkinä! Silloin on kivointa liikkua koko perheen voimin, liikenteen suhteellisen rauhallisuuden ja ilman suhteellisen ei-paahtavuuden (viileydestä ei voi puhua) takia. (Sunnuntait ovat olleet poikkeuksetta kuumia, mistäköhän syystä!?) Toinen syy väljiin kuvakulmiin on se, että olen ollut varovainen kuvaaja. En ole halunnut, että kamerani napataan kädestä, mikä on ihan mahdollista joskin todella huonoa tuuria. Mikäli kaduilla on kovin ruuhkaista, en viitsi ottaa kameraa edes esille. Joku päivä rohkaistun, kyllähän niitä reality-kuvia pitää tänne saada!

In English

Thank you Readers for your feedback! It's something we truly appreciate even if it means more work for us.

One of our faithful readers remarked how empty the streets of Phnom Penh appear.

What an excellent remark! It's actually not true at all as the chaos of PP's streets is almost a concept on its own, ie. PP = chaos-on-streets ;) Usually the boulevards, alleys, streets, nooks, and corners are all packed with motos (motorbikes), bikes, pushcarts, pedestrians, good-ol' Toyota Camrys, and massive Lexus 4-wds. It's just that those usual times are not exactly ideal for family outings! No, usually we take familial strolls either really really early in the morning, after lunch but before the afternoon rush hour, or on Sundays. Those times, excluding Sundays which have been strangely boiling hot each time (why?), are less-sweltering times of the day too. And finally, when the streets are packed my camera stays in the bag. Don't want to lose it though I should risk it soon as our faithful readers deserve sneak peaks of the Real Deal.

"Me emme sano niin" / "We don't say that"

Lause, jota en halua kuulla! Ja silti kuulen sen päivittäin, yhdeltä kolmesta opettajastani. Uutta kieltä ja kulttuuria opetellessa joutuu muokkaamaan mentaliteettiaan, sillä pelkkä sanalistojen muistaminen ulkoa ei riitä. Opettajani mukaan puhun jo ihan mukavasti khmeriä, mutta puhun sitä yhä kuin englantia. Eli ulkomaalaisuuteni paistaa sanojeni läpi. Niinpä, "me emme sano niin" on fraasi jonka kuulen liiankin usein. Opettajani muistuttaa, että hän kyllä ymmärtää minua, mutta entäpä kioskinpitäjä kadunkulmassa... ymmärtääkö hän? Yksi esimerkki tällaisesta anglisismista on "hyvän viikonlopun" toivottaminen. Mehän kun emme niin sano!

Huvittavaa on se, että olen elämäni aikana saanut lukuisia huomautuksia siitä, että puhun ja etenkin kirjoitan suomea englannin tapaan! Olen siis vielä toivottomampi tapaus kuin mitä opettajani luulee ;)

-

It's a sentence I don't want to hear! But still I hear it everyday, from one of my three teachers. It's not enough to remember word lists by heart when learning a new language and culture. You have to change your mentality. According to my teacher I can already speak Khmer pretty nicely but I speak it like English. My foreignness is shining through my words. Thus "we don't say that" is a phrase I hear way too often. My teacher likes to remind me that while she understands what I'm saying the question is will the shopkeeper at the street corner understand me too? One example of these Anglicisms is the way I like to wish my teacher a "good weekend." Because "we don't say that!!"

Funnily enough I tend to speak and especially write Finnish like English so I'm more of a mess than meets my Khmer teachers eye ;)

Tekosadekausi / Faux Rainy Season

Khjal khlang neng poupou mööl töy doikjie phjuh... pontae rodou phlieng men toan mau nöy laai.

Strong winds and clouds that look like a storm... but the rainy season still has not come.

Kova tuuli ja pilvet, jotka näyttävät myrskyltä... mutta sadekausi ei ole vieläkään tullut.

Kotiaskartelua / Crafts at Home

Äiti-poika harrastuksia! Mom-son hobbies :)

Kuuma on ja kostea, juomavettä kuluu (kuten taustalla näkyy!), mutta keittiössä hääriminen on silti hauskaa! Tässä Milon ensimmäinen leipomiskerta - teimme Muumi-keksejä :)

It's +37C, hot and humid as the water bottles in the background reveal, but baking is fun nonetheless! Muumin-cookies!! Yum...

One more... Yksi vielä...

And one more! Ja vielä yksi!

Sitten askartelua: pahvinukke / Crafts: cardboard doll

Koristelua / Decorating

Päivän sanat / Words of the Day

Opin tänään, että khmerin kielessä on myös "vaarallisia" ja "petollisia" sukulaisuussuhdesanoja. Petollisiin lukeutuu eräät isoveljeä (boong) ja pikkusiskoa (oun) tarkoittavat sanat, sillä väärässä kontekstissa, eli väärän henkilön seurassa, ne saavat toisenlaisen vivahteen. Etenkin boong sanaa käytetään khmerissä paljon, sillä täällä kutsutaan tuntemattomiakin ihmisiä sukulaisuustermein. Khmer-opettajani on siis "pikkuveljeni," eli bo-un proh ja kaikki suurinpiirtein minun ikäiseni naiset "isosiskojani," eli boong-srei. Mutta, mikäli unohtaa käyttää näiden sukulaisuustermien yhteydessä takaliitettä "mies" tai "nainen," kutsuukin kyseistä henkilöä "rakkaaksi." Hmm...

No, pakkaa sekoittaa lisäksi eräs "vaarallinen" termi, jota en viitsi tässä edes mainita. Niin sen käytöstä varoitettiin eräässä oppikirjassani! Kuulemma kyseinen sana on erittäin intiimi, eli sitä käytetään aviomiehestä ja vaimosta, sisaruksista, eikä niinkään kenestäkään muusta. Sen sijaan, tuntemattomalle sanottuna se saa aivan uuden merkityksen, nimittäin pilkkaavan ja halventavan! Kuulemma, mikäli sanan kuulee vihaiselta ihmiseltä on syytä paeta paikalta ja nopeasti! Aika erikoista tämä kielen vahvuus. Oppimista riittää, huh huh!

Mielestäni hauska ominaisuus khmerin kielessä on sen kirjaimellinen leikkimielisyys. Nimittäin sanaa "leikkiä" (leing) käytetään vähän joka väliin, monessa eri tilanteessa ja päivästä toiseen. Esim.:

- däöleing, "kävellä-leikkiä": mennä retkelle tai kävelylle

- töyleing, "mennä leikkiä": matkailla tai viettää vapaa-aikaa rennosti

- angkoileing, "istua-leikkiä": istua rennosti tai jopa löhöillä

- niyeileing: "puhua-leikkiä": vitsailla

Ja sitä rataa!

Hauskaa, eikö?

Iloista viikon kulkua kaikille!

-

In English

In sum, I've learnt some interesting facts about the Khmer language again. First of all there are words to avoid and some that are even "dangerous"! Although kinship terms are used everyday in a huge range of situations some terms are very sensitive. E.g. I call my teacher "little brother" and I'm to call women my age "older sister" even if I'm meeting them for the first time. BUT, if one forgets to add the gender terms to the end of the kinship terms... embarrassment ensues. For instance, boong-pro means "older brother" but for a woman to call a man "boong" would hint to a romantic interest in the man! As for the truly dangerous terms, there's a term that's used only for the closest of kin. If one happens to call someone else that.... the meaning switches to the complete opposite: it's like calling someone your enemy. According to one of my language books, if someone angry says that to you - you run!

Strange and amazing this power of language.

Anyway, there's a particular word usage I love in Khmer! They use the word "to play" with, well, basically everything!

Ie.

- däöleing, "walk-play": to go for a walk or trip

- töyleing, "go-play": to travel or spend freetime

- angkoileing, "sit-play": to sit comfortably or relax

- niyeileing: "talk-play": to joke

See, fun!!