Wednesday, March 24, 2010

Update / Päivitys

Koe meni hyvin! Ei se kovin vaikea loppuen lopuksi ollutkaan, mutta onhan koe aina hyvä virike kertaamiselle. Koe koostui neljästä eri osiosta: 1) yhdistä sanat khmer-englanti, 2) käännä lauseet khmer-englanti, 3) keskustelun kääntäminen khmeriksi ja 4) kertomus perheestä ja sukulaissuhteista. Muista osioista tuli täydet pisteet, mutta "keskustelu" hieman tökki. Se perustui nimenomaan katukieleen ja sitähän ei opita niinkään oppikirjoista vaan suoraan kadulta. Jos oppikirjojen opettama kirja-khmer on logiikassaan ymmärrettävää, niin katukieli on jo kovin erilaista ihan rakenteellisestikin. Esim. kysyttäessä onko vieressä istuva nuori nainen naimisissa, tulee kysyä: "Onko hänellä jo perhettä?" Siis "sinä" korvataan sanalla "hän," vaikka asia kysytään suoraan vierustoverilta. No, ehkä vanhanajan suomenkielessäkin oli tuollaista hyvin epäsuoraa teitittelyä. Joka tapauksessa, kadulla kuulee numerotkin erilailla... 7 eli pram-pii muuttuu sanaksi m'pal, minä eli knjom muuttuu sanaksi njom, jne. Mutta arkikhmerissä on hauskoja lauserakenteitakin: njom töy bantup-tek bantek-bantuik, baan tei? Eli kirjaimellisesti: minä mennä huone-vesi pikkaisen sopiiko? Eli saanko käydä vessassa? ;)


I passed the test! Not too hard after all, but a good reason to review the chunky book nonetheless. There were four parts to the exam and I passed three with flying colors. The one I stumbled on a bit was the section on street talk. Whereas it's quite easy to follow the logic of formal Khmer (though that certainly has it's own peculiarities!) as it's what's taught in the text books, street talk you learn, well, on the street. Even numbers change their pronunciation on the street: 7 or pram-pii becomes m'pal, and so on. So more hanging out, that's almost an order!


No comments:

Post a Comment